Mukana vaikuttamassa - SoMe

Loin Applen Mac-tietokoneen iMovie-ohjelmalla videon, joka on kokeilu oppilaille laatimastani multimeditehtävästä. iMovie-ohjelmaan päädyin siitä syystä, että yhdeltä osin Apple on ottamassa osaltaan jalansijaa kouluissa ja koulujen tietotekniikkavälineistössä. Lisäksi omistaessani itse Applen koneen, oli minun helppo kokeilla sen avulla videon tekoa. Kesää myös saaristossa viettäessäni ei minulla ole kunnon internet-yhteyksiä, joten jo valmiiksi koneelle ladattu ohjelma oli ympäristön kannalta järkevä ratkaisu.

En ole aikaisemmin luonut videota alusta loppuun saakka kyseisellä ohjelmalla, joten sen käyttö oli minulle uutta. Ohjelma oli kuitenkin erittäin helppokäyttöinen. Kun videopätkät olivat kuvattu pienellä pokkarikameralla, oli niiden tuominen ohjelmaan erittäin yksinkertaista. Videoita pystyi lyhentämään, ääniä pystyi poistamaan ja tekstiä tuomaan hyvin mukaan. Videosta toiseen siirtymät olivat helppoja lisätä ja ne lisäsivät videon sujuvuutta. Sain oivallisia musiikkipätkiä iMovie-ohjelman äänitehostevalikosta. Lisäksi GarageBandilla olisi voinut itse säveltää ja sovittaa haluamaansa musiikkia.

Jaoin videon Youtubeen, jossa minulla oli tili, koska olen käyttänyt muitakin Googlen palveluita. Aikaisemmin Youtubessa en ole koskaan jakanut mitään, joten tämä oli kerta ensimmäinen. Videon lataaminen omalle kanavalleni sujui ongelmitta ja sen katselu onnistui hyvin. Ainoastaan laatu oli hieman heikko, mutta se ei videon sanomaa estänyt esille tuomasta. Erittäin hyvä kokemus kaiken kaikkiaan.

Tässä linkki videooni. Enjoy!

https://www.youtube.com/watch?v=2nOKrhWPwRI

Oppilaita aktivoiva mediatehtävä

Loin oppilaille valitsemaani teemaan, sosiaalisen median käyttöön, tehtävän, joka kehittää monipuolisesti oppilaiden argumentointi-, ajattelu-, ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja. Teen siitä oman kokeilun pian, mutta tässä on jo tehtävän tavoitteet, sisältö, organisointi, arviointi ja ajankäyttö mietittynä lyhyenä tuntisuunnitelmana. 


Oppiaine

Äidinkieli, terveystieto ja tietotekniikka

Tavoite
Tehtävän tavoitteena on kehittää oppilaiden argumentaatiotaitoja monipuolisesti sekä vahvistaa oppilaan kriittistä ja moniulotteista pohdintaa arjen ilmiöitä hyväksi käyttäen. Tehtävän avulla oppilaat myös edistävät omaa luovaa ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja yhteistyötä. Tarkoitus on myös opettaa oppilaita teknologian sujuvaan käyttöön ja auttaa oppilaita ymmärtämään miten ideasta luodaan jotain konkreettista muiden nähtäville.

Sisältö

Terveystieto ja äidinkieli:

Oppilaiden kanssa pohditaan sosiaalisen median käyttöä arjessa.

a)   Millaisia sosiaalisen median kanavia lapset ja nuoret käyttävät? Mitä sovelluksia, appeja ja sivustoja lapset ja nuoret esimerkiksi selailevat?

b)   Miten käyttö näkyy arjessa? Milloin ja miten sosiaalinen media on mukana jokapäiväisessä elämässä?

c)   Kuinka paljon aikaa lapsilta ja nuorilta kuluu sosiaalisen median parissa?

d)   Millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sosiaalisen median käytöllä on lapsiin ja nuoriin?

Organisointi

Jokainen oppilas pohtii ensiksi itsenäisesti a-, b- ja c-kohtia, ja kirjoittaa ajatuksiaan vihkoonsa. Tämän jälkeen vieruskaverin kanssa täydennetään ja keskustellaan jokaisesta kohdasta. Opettaja kerää oppilaiden vastauksia taululle. Oppilaat saavat organisoidussa järjestyksessä kertoa vihkoon kirjattuja asioita opettajalle ja hän kirjaa ne taululle. Mieltä askarruttavista asioita keskustellaan samalla.

D-kohdan pohdintaa jatketaan kotona. Oppilaiden tehtävänä on tehdä ajatuskartta sekä sosiaalisen median käytön positiivista että negatiivisista puolista. Molemmista tehdään omat ajatuskarttansa.

Seuraavalla oppitunnilla oppilaat jakautuvat neljän hengen ryhmiin ja heille arvotaan joko sosiaalisen median negatiivinen tai positiivinen puoli. Oppilaat hyödyntävät tekemiään ajatuskarttoja ja täydentävät niitä ryhmän muiden jäsenten ajatuksilla (joko positiivinen tai negatiivinen puoli).

Äidinkielen tehtävänä teemasta voidaan kirjoittaa esimerkiksi argumentoiva essee, jossa harjoitellaan löytämään asiaan eri puolia ja perusteita.

Tietotekniikka:

Tietotekniikan tunnilla suunnitellaan ja luodaan video, jossa oppilaiden on tarkoitus vedota katsojaansa mahdollisimman tehokkaasti. Videon tarkoitus on olla selkeästi kantaa ottava ja pysäyttää katsojansa pohtimaan asiaa ja herättämään ajatuksia ja kannanottoja. Esimerkiksi katsotaan youtube-video The Lie We Live.

https://www.youtube.com/watch?v=ipe6CMvW0Dg

Video luodaan Mac-tietokoneen iMovie-ohjelmalla, jonka käyttöä harjoitellaan tehtävän tekemisen aikana. Lisäksi oppilaat voivat hyödyntää Garage Band- ohjelmaa äänien luontiin sekä muita vaihtoehtoisia lisäohjelmia sisällön luontiin. Mukana voi olla musiikkia, tekstiä, ääntä, kuvia ja videoita. Videon minimikesto on puoli minuuttia ja maksimi kolme minuuttia. Videon teko tehdään neljän hengen ryhmissä. Videot ladataan youtubeen ja ne katsotaan yhdessä, kun tehtävä on saatu päätökseen. 

Arviointi

Oppilasryhmät
Jokainen ryhmä saa arviointilomakkeita, jonka perusteella jokaisen ryhmän video arvioidaan tiettyihin kriteereihin perustuen (vakuuttavuus, vaikuttavuus, sanoman esille tuonti, perustelut, iMovie-ohjelman hyödyntäminen). Tämän jälkeen jokainen ryhmä antaa arvosanan omalle videolleen sekä yhteistyölle ryhmässä. Näitä perustellaan lyhyesti.

Opettaja

Kuinka monipuolisesti videossa on perusteltu arvalla tullut kanta (sosiaalisen median positiiviset/negatiiviset puolet)? Millaisia argumentointikeinoja on käytetty?

Kuinka oppilaat ovat selvittäneet matkan varrella tulleet ongelmat ja haasteet? 

Miten ongelmanratkaisu on sujunut? Kuinka omatoimisesti oppilaat ovat selvittäneet eteen tulleet haasteet?

Miten monipuolisesti videossa on käytetty ääntä, kuvaa, tekstiä ja liikkuvaa kuvaa? 

Ajankäyttö

1x45min      Aiheen alustus (terveystieto/äidinkieli)
1x45min      Aiheen kriittinen pohdinta – ryhmät (terveystieto/äidinkieli)
4x45min      Videon luonti pienryhmissä

·      Videon suunnittelu ja käsikirjoitus

·      Kuvaaminen, musiikkien etsintä, musiikkiraitojen luonti (esim. Garage Band)

·      Videon luont iMoviella

·      Viimeistely

Media opetuksessa - ilmiö nimeltä "some"

Pohdin pitkään, mikä voisi olla minua kiinnostava ajankohtainen mediatapahtuma tai mediaan liittyvä ilmiö tai muutos, joka kiinnostaisi minua ja jota voisin tutkia lisää, jota olisi tärkeää käsitellä opetuksessa ja johon voisin kehitellä oppilaita aktivoivan tehtävän.

Osaltaan olen sivunnut aihetta jo edellisissä tehtävissä, joten sen valinta oli loppujen lopuksi aika luonteva. Päädyin sosiaalisen median räjähdysmäisen käytön lisääntymiseen, joka näkyy lähes jokaisella elämän osa-alueella. Sosiaalinen media on läsnä kaikkialla ja ihmiset tuijottelevat pieniä puhelimiensa ruutuja kaikkialla. Sosiaalista mediaa ei käytetä ainoastaan silloin, kun olemme yksin, vaan puhelimet piippailevat esimerkiksi viestien merkeiksi niin harrastusten, kouluopetuksen kuin ruokahetkien aikana. On mielestäni todella huolestuttavaa, että puhelimen näytön äärestä ei voida irrottautua hetkeksikään. Usein ympärillä on vaikka kuinka paljon ihmisiä konkreettisesti läsnä, mutta suurin osa porukasta roikkuu sosiaalisen median äärellä siitä huolimatta.

Olen valitettavan usein joutunut todistamaan ilmiötä joskus myös kavereideni kanssa ollessani ja välillä olen siihen myös sortunut itsekin. On hyvin sääli, että kaverin kanssa ollaan sovittu menosta kahvilaan ja koko kohtaamisen ajan toinen vastailee saamiinsa viesteihin tai selailee internetin tarjontaa. On myös huolestuttavaa, että ihmiset eivät vain osaa olla itsekseen esimerkiksi yksin syömään mennessään tai esimerkiksi bussia pysäkillä odotellessaan. Puhelin pitää kaivaa esiin, vaikka mikä olisi.

Mikä tähän voisi olla syynä? Miksi puhelimet ja sosiaalinen media valloittavat jokaisen hetken? Miksi emme osaa ilman mediaa hetkeäkään? Sosiaalinen media ja tavoitettavuus ovat tärkeitä asioita, mutta missä menee raja? Kuinka usein esimerkiksi puhelimeen saapuneita viestejä tulee tarkistaa? Milloin on tärkeää olla tavoitettavissa ja milloin ei?

Tämä ilmiö, joka valloittaa keskustelupalstat ja jakaa mielipiteitä. Kun google-hakuun kirjoittaa hakusanaksi ”sosiaalinen media”, saa tusinoittain erilaisia tekstejä ja mielipiteitä sen käytöstä. Sama käy, kun youtubeen linkittää teemat ”social media” ja esimerkiksi ”teens”. Tässä on pientä esimakua netistä löytyneistä jutuista, jotka herättävät monenlaisia ajatuksia aiheesta ja jotka ovat kaikki ehdottomasti lukemisen, katselun ja kuuntelun arvoisia.

https://www.youtube.com/watch?v=7QWoP6jJG3k

https://www.youtube.com/watch?v=d5GecYjy9-Q

https://www.youtube.com/watch?v=e0H6AzEMHSc

http://www.hs.fi/elama/a1305965205012

http://www.hs.fi/kotimaa/a1435024707569

http://www.hs.fi/elama/a1419908433530

http://nyt.fi/a1305860500351

http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media?

Sosiaalisen media koskee lähes kaikkia ikäluokkia joka puolella maailmaa. Ilmiö on myös valloittanut koulumaailman ja opettajat osaltaan kamppailevat sen kanssa: milloin sosiaalisen median käyttö tulisi opetuksessa sallia ja milloin ei. Tämän takia olisi viisasta, että oppilaat itse pohtisivat ilmiötä monesta eri näkökulmasta ja löytäisivät perusteluja niin puolesta kuin vastaan. Kun oppilaat tekevät itse tämän pohdintatyön, ei opettajan tarvitse käyttää opetuksestaan aikaa perustellakseen sosiaalisen median käyttöä opetuksen kuin muun elämän suhteen.

Teemaa voidaan integroida moneen eri oppiaineeseen tai aihekokonaisuuteen. Se voi olla mukana esimerkiksi tietotekniikan tai terveystiedon opetuksessa. Ajankohtaisuudellaan se voi myös olla äidinkielen oivallinen teema, johon haetaan pohjustusta lähteitä etsimällä tai esseitä kirjoittamalla. Aihetta voidaan siis lähestyä monen eri oppiaineen kautta sopivan näkökulman löydyttyä. Se myös integroi eri oppiaineiden kenttiä oivallisesti yhteen, jota kannattaa myös aktiivisesti opetuksessa hyödyntää. 

Fling - sosiaalista mediaa tutkimassa

Valitsin tutkittavaksi mediailmiökseni Fling nimisen chattailu-sovelluksen, josta sain viime kesänä tietää kaverini siskolta. Sen jälkeen unohdin koko sovelluksen, kunnes nyt sen muistin, ja päätin lähteä tutkimaan sen toimintaa tarkemmin tätä tehtävää varten. Kuten jo mediaelämänkerrassani ynnäsin, olen nuorempana kokeillut Omeglea, joka on hieman samantyyppinen chattailu-kanava. Aika on kuitenkin muuttunut ja tämän tyyppiset sovellukset ovat myös valloittaneet puhelimet. Halusin siis nähdä miten tämä App-sovellus toimisi puhelimella ja millaisia kohtaamisia ihmisten kanssa tämän kautta syntyisi.

Olen aina ollut hyvin kiinnostunut keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa, kuulemaan heidän tarinoitaan ja tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja sitä kautta laajentamaan ymmärrystäni ja ihmistuntemustani. Fling olikin oivallinen sovellus tämän tyyppiseen toimintaan. Halusin nähdä, millaista sen käyttö olisi, millaisia ihmisiä app:ia käyttäisi ja millaisia keskusteluja siellä mahdollisesti syntyisi.  

Omegle-sovellus osoittautui pettymykseksi nuorempana, kun mukaan tuli kamerasovellus, joka mahdollisti esimerkiksi ihmisten sukuelinten esittelyn. Muutenkin ihmisten kanssa kohtaaminen alkoi olla hyvin seksuaalivälitteistä. Sovellus oli ehkä menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa, joka oli kohdata ihmisiä eri puolilta maailmaa, tutustua heihin ja oppia heiltä uutta. Tämän vuoksi myös halusin nähdä, oliko Fling sitä samaa, mihin Omeglen kanssa olin yhdellä tapaa jäänyt. Olisiko Fling:n kautta mahdollista saada aikaan mielenkiintoisia keskusteluja vaiko olisiko se samankaltainen kuin Omegle, anonyymeihin ”seksikeskusteluihin” mahdollistava kanava.

Fling lanseerattiin markkinoille kesällä 2014 ja kuukauden aikana se sai latauksia noin 375 000 verran ja sen aktiivikäyttäjiä arvioitiin olevan noin 180 000. Ilmainen Fling-app oli aluksi ladattavissa ainoastaan iOS-käyttöjärjestelmän omaaville puhelimelle (Lomas 2014), mutta myöhemmin se tuotiin myös Android-käyttöjärjestelmän piiriin (Woollaston 2014).

Flingiä markkinoidaan pullopostityyppisenä viestittelykanavana, jonka avulla täysin tuntemattomille ihmisille voi lähettää tekstin, kuvan tai lyhyen videon haluamastaan asiasta. Kun tuotos on valmis, se saa siivet alleen ja lähtee matkalle maksimissaan 50 ja vähintään viidelle sovellusta käyttävän, tuntemattoman ihmisen puhelimeen. Sovelluksen maailmankartta näyttää, mihin kuva on saapunut tuotoksen lähdettyä virtuaalimaailmaan. Saatua tekstiä, kuvaa tai videota tarkastellaan Snapchat-sovelluksen omaisesti, painamalla puhelimen näytön ruutua, jonka jälkeen tuotos näkyy puhelimen ruudulla. Halutessaan käyttäjien kuviin voi alkaa vastaamaan ja näin aloittaa henkilökohtaisen keskustelun.

Päätin lähettää erilaisia kuvia matkaan ja kokeille miten ihmiset niihin reagoisivat.

Ensimmäinen kuva, rennosti ottaminen, sai selkeästi eniten vastauksia tuntemattomilta, ja kuten hieman pelkäsin, mukana oli ihmisiä, jotka lähettivät seksuaalisävytteisiä viestejä, ehdotteluja esimerkiksi peniksen kuvan lähettämisestä. Olin kieltämättä pettynyt. Tähänkö oltiin taas menty. Eikö ihmisten kanssa voisi jutella myös jostain muusta. Kieltämättä anonyymius houkuttelee ihmisiä tämän kaltaiseen toimintaan ja osaltaan sovelluksen käyttäminen voi olla monelle myös pelkkä vitsi. Ja niin kuin Chu (2014) toteaa, ihmiset muokkaavat sovelluksesta juuri sellaisen kuin he itse haluavat. Tähän ei voi valitettavasti vaikuttaa muut kuin itse käyttäjät.

Nopea, viikon ei-kovin-aktiivinen käyttö osoitti, että käyttäjiä oli selkeästi eniten Euroopasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta. Ikähaarukka pikaisella analyysillä tehtynä antoi olettaa, että käyttäjät alkoivat noin 15-vuotiaasta ylöspäin. Iän arviointi oli kuitenkin monella tapaa haastavaa ja luulen, että mukana oli myös hyvin nuoria käyttäjiä. Yläikärajaksi voisin olettaa 27 vuotta.

Kuvia puhelimeeni saapui selkeästi eniten iltaisin, jopa kolmen neljän minuutin välein. Osaltaan myös tutkimuskysymykseni Flingin käyttäjille osoitti syyn sille, miksi Flingiä ihmiset käyttävät ja miksi se on juuri ilta-ajankohta. He ovat usein tylsistyneitä ja keskustelu vieraiden kanssa saa helposti ajan kulumaan. Vastauksissa oli kuitenkin aistittavissa, että moni oli pettynyt siihen, että perverssit ovat valloittaneet tällaiset keskustelukanavat.

En oikein saanut kunnon keskusteluja lentämään yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Kaikki keskustelut loppuivat lyhyeen, kun en ollut halukas lähettämään vastapuolelle kuvaa itsestäni. Olikin selvästi havaittavissa, että ihmiset haluavat nähdä kenen kanssa he juttelevat ja sen perusteella vetävät johtopäätöksiä siitä, ovatko he valmiita keskustelua jatkamaan vai eivät. Osaltaan tämä on ymmärrettävää. Ihmiset haluavat ehkä ikäistään seuraa ja sen takia kuvan lähettäminen on tärkeää. Lisäksi monet kuviini vastanneet olivat vastakkaista sukupuolta, joten osaltaan ihmiset myös hakevat tietynlaista mielenkiintoa keskustelemalla vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Voisiko Fling myös yhdeltä osin olla myös seuranhakupalsta? Ihmisten käyttömotiiveja on monia, joten on mahdotonta vetää johtopäätöksiä siitä, mikä olisi käyttäjien suurin motiivi keskustella ihmisten kanssa Flingin välityksellä.

Kun etsin puhelimen Play-kaupasta tätä sovellusta, vastaan tuli toinen toisensa perään samantyyppisiä app:jä. Onkin selvästi havaittavissa, että ihmisten välinen kommunikointi ja toisiin ihmisiin tutustuminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Tällä on sekä positiiviset että negatiiviset puolensa.

On hienoa, että ihmisten tapaaminen verkon välityksellä on tehty niin helpoksi ja paikasta ja ajasta riippumattomaksi. Ihminen voi saada keskusteluseuraa milloin tahansa eikä häntä ole sidottu tiettyihin aikatauluihin sen suhteen. On myös osaltaan rikastuttavaa, että ihmiset voivat kohdata toisiaan, vaikka he eläisivät toisella puolella maapalloa. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta matkustaa ja tavata ihmisiä muista kulttuureista, joten tämäntyyppinen keskustelu voi avartaa omaa maailmankuvaa valtavasti. Lisäksi ihmiset, joille uusiin ihmisiin tutustuminen kasvokkain voi tuntua haastavalta, voivat olla niin ”omilla vesillä”, kun saavat itseään ilmaista esimerkiksi juuri kirjallisesti. Näiden ohella käyttäjä voi päästä myös käyttämään vieraita kieliä ja harjoittelemaan näitä aidoissa tilanteissa.

Negatiivisista puolista suurimman voisi nimetä olevan käytön motiivien kohtaamattomuus. Sovellusta käyttävät laajalla ikähaarukalla olevia ihmisiä ja heidän käyttötarkoituksensa vaihtelevat laajalti. Lapsille ja nuorille sovelluksen käyttäminen voikin olla ikävää, jopa haitaksi, jos vastaan tulee jatkuvasti eri motiiveilla sovellusta käyttäviä ja täysin eri ikäisiä ihmisiä. Se voi osaltaan jopa haavoittaa ja antaa vääristyneen kuvan lapsille ja nuorille ihmisten kanssa kommunikoinnista verkon välityksellä. Verkossa siis piilee omat vaaransa ja koskaan ei voi myöskään täysin luottaa vastapuoleen ja hänen sanomisiinsa.

Osaltaan myös Flingin kautta kohtaamiset ovat lyhyitä ja ohimeneviä. Sovellusta kokeillessani oli haastavaa luoda pitkiä ja kiintoisia keskusteluja vaan pikemmin keskustelut olivat pintaliitoa pienissä arjen asioissa. Flingin kautta voikin olla vaikeaa päästä syvemmälle keskustelun tasolle. Tämän lisäksi olen sitä mieltä, että aitoa ihmisten välistä kohtaamista ei korvaa mikään. Ihmiset ovat kuitenkin muutakin kuin tekstiä; eleitä, ilmeitä, sanoja ja kehollista ilmaisua. Pitkien välimatkojen vuoksi ihmisten kohtaamista ei välttämättä Flingin kautta tapahdukaan.

Fling-appin käyttö avasi taas silmiäni sosiaalisen median maailmasta nykypäivänä ja siitä, kuinka tämän kaltainen toiminta on siirtynyt tietokoneilta puhelimille. On selkeää, että Fling on yksi tapa tutustua ihmisiin, luoda kontakteja ympäri maailmaa ja virittää mielenkiintoisia keskusteluja samanhenkisten ihmisten kanssa. Fling on myös varmasti monelle lapselle ja nuorelle tapa kokeilla rajoja, tutkia tuntemattomia vesiä ja suunnata mielenkiintoa omasta itsestä laajemmalle, yli kansallisten rajojen. Flingissä viestittely esimerkiksi englannin kielellä voikin olla elämys ja uudenlainen kokemus monelle. Ominaista on myös uteliaisuus, uutuuden viehätys ja kokemusten jakaminen, mitkä varmasti ruokkivat ihmisten intoa käyttää tämän tyyppisiä palveluita.

On hyvä pohtia, olisiko tällaisella sovelluksella käyttöarvoa koulumaailmassa tai kuinka tämäntyyppisiä sosiaalisen median luomuksia tulisi käsitellä ja analysoida oppilaiden kanssa. Ensi-istumalta en näkisi Flingiä osana omaa opetustani. Perustelut sille ovat selkeät. Vaikka oppilaat itse varmasti latailevat kaikenlaisia sovelluksia puhelimiinsa ja kohtaavat sosiaalisessa median maailmassa hämmentäviä tilanteita, en haluaisi opettajana heidän kohtaavan Flingin kautta epämiellyttäviä ehdotteluja tai sopimattomia kuvia tai videoita. En kiellä sitä, että Flingissä ei olisi järkevää ja hyvin käyttäytyvää käyttäjäkuntaa, mutta lyhyen käytön jälkeen valitettavan suuri osa vastaanotetuista viesteistä ja kuvista ei ollut kaikista fiksuimpia. Ja vaikka opettaja ei voikaan kontrolloida kaikkea opetuksessa tapahtuvaa, on Fling kuitenkin niin käyttäjiensä näköinen, että tietynlainen oppilaiden suojelu olisi mahdotonta.

Fling laajensi ymmärrystäni siitä, millaisten ohjelmien parissa lapset ja nuoret mahdollisesti pyörivät. Opettajana en voi vaikuttaa siihen, mihin oppilaat vapaa-aikansa käyttävät ja millaisissa mediamaisemissa he liikkuvat, mutta opetuksessa, esimerkiksi tietotekniikassa tai terveystiedossa, olisi hyvä käsitellä tämäntyyppisiä sovelluksia ja keskustella ja pohtia oppilaiden kanssa käytön positiivisia sekä negatiivisia puolia. Oppilasjoukossa on varmasti niitä oppilaita, jotka tällaisia sovelluksia ovat jo kokeilleet, jonka vuoksi niissä käyttäytymistä ja niissä viestittelyä olisi erittäin järkevää nostaa esille. Tärkeinä teemoina olisi etenkin terveen itsetunnon vahvistaminen ja itseensä luottaminen, terveen järjen mukana pitäminen, toimiminen sen mukaan, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Oppilaita tulisi kasvattaa siihen, että he eivät tekisi mitään painostuksesta, vaan osaisivat oikeasti ja aidosti kuunnella itseään. Tärkeää olisi myös opettaa oppilaille ”toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos” –asennetta, jotta oppilaat osaisivat oikealla hetkellä suodattaa saamaasa informaatiotulvaa.

En kuitenkaan sano, että Fling ei opettaisi lapsille ja nuorille tärkeitä elämäntaitoja. Erilaisten ihmisten kanssa tapahtuvissa kohtaamisissa lapset ja nuoret oppivat valtavasti toisista ihmisistä, mutta varsinkin itsestään, joka on todella tärkeää ja rikastuttavaa. Tärkeää olisi kuitenkin, että opettaja osaisi painottaa tämäntyyppisten sovellusten käytössä turvallisuutta ja oman itsensä suojelua. Järjen mukana pito ja oman itsensä kuuntelu on kaikista tärkeintä sosiaalisessa mediassa liikkuessaan.

Lähteet

Chu, S. 2014. Fling and Meow Chat: Two New Messaging Apps Connect You With Strangers. iDigitalTimes. Viitattu 7.7.2015 http://www.idigitaltimes.com/fling-and-meow-chat-two-new-messaging-apps-connect-you-strangers-376382

Lomas, N. 2014. Fling Pulls Early Eyeballs With A Random Message-Bombing Feature. Techcrunch. Viitattu 7.7.2015 http://techcrunch.com/2014/07/30/fling/

Woollaston, V. 2014. The ’message in a bottle’ gets a 21st century makeover: App sends photos and videos to 50 random people around the globe. Daily Mail. Viitattu 7.7.2015 http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2713065/The-message-bottle-gets-21st-century-makeover-App-sends-photos-videos-50-random-people-globe.html